Huberilan alueella Aviapoliksessa on selvitetty mahdollisuutta vähähiiliseen ja energiapositiiviseen energiajärjestelmään. Huberilaan kehittyy seuraavan vuosikymmenen aikana uusi naapurusto nykyisin teollisuuden ja logistiikan käytössä olevien Huberin hallien ympärille. Alue on tunnistettu NEUTRALPATH-hankkeessa potentiaaliseksi pilottialueeksi
Selvitystyö oli jatkoa laajempaan, koko Veromiehen kaupunginosaan tehtyyn energiaselvitykseen. Työssä tarkasteltiin kaupunginosaan tutkittujen ratkaisujen soveltuvuutta pienemmälle alueelle.
Lämpöpumput tuovat suurimman energiaomavaraisuuden
Selvityksessä arvioitiin kauko- ja aluelämpöratkaisuja sekä paikallisiin lämpöpumppuihin perustuvaa korttelitason energiaratkaisua. Jäähdytyksessä huomioitiin sekä alueelliset että paikalliset tuotantotavat. Kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyi katoille sijoitettavat aurinkopaneelit, joiden arvioidaan kattavan noin 10 % alueen sähkönkulutuksesta.
Suurin energiaomavaraisuus saavutetaan lämpöpumppuihin perustuvalla hybridiratkaisulla, jossa noin 80 % lämmitysenergiantarpeesta voidaan tuottaa suunnittelualueella. Sähkön osalta energiapositiivisuutta ei ole mahdollista saavuttaa suunnittelualueella.
Kokonaiskustannuksissa ei havaittu merkittäviä eroja eri ratkaisujen välillä. Energiaratkaisuvalinnat vaikuttavat kuitenkin merkittävästi kustannusrakenteeseen, kuten alkuinvestointien suuruuteen. Sähkön ja kaukolämmön hintakehitykset vaikuttavat kuluihin eri tavoin eri ratkaisuissa.
Kaavarungossa varaudutaan kehittyviin energiajärjestelmiin
Huberilaan laaditaan parhaillaan kaavarunkoa. Alueelle suunnitellaan asumista, työpaikkoja, palveluita, lähivirkistysalueita ja käveltävää kaupunkiympäristöä. Rakennushistoriallisesti arvokkaiden kaarihallien jatkokäyttöä tutkitaan. Rakentaminen etenee vaiheittain seuraavien 10–20 vuoden aikana.
Alueella on viisi maanomistajaa. Maanomistajat katsoivat kaavarunkovaiheen luontevaksi vaiheeksi energiaratkaisujen esiselvittämiseen.
Kaavarungon yhteydessä on tärkeää huolehtia, että alueella on edellytykset erilaisiin vähähiilisiin energiajärjestelmiin. Energiakeskukset tarvitsevat tilaa, ja niiden sijoittelussa on huomioitava rakentamisen vaiheistus. Maalämpökaivoille voitaisiin osoittaa tilaa myös julkisilta alueilta muun maanalaisen infran tilatarpeet huomioiden.
”Tilavarausten lisäksi on tärkeää varmistaa, että rakennuksilla on edellytykset vastata energiamurroksen tuomiin muutoksiin. Rakennus, joka voi hyödyntää matalampia siirtolämpötiloja ja osaa säätää kulutustaan, soveltuu erilaisiin järjestelmiin ja tukee energiatehokkuutta”, sanoo NEUTRALPATH-hankkeen projektikoordinaattori Eira Linko Vantaan kaupungilta.
Selvityksessä tarkasteltiin myös kaarihallien roolia osana energiajärjestelmää. Hallit voisivat tarjota tilaa alueen energiakeskuksille, joita tarvitaan jo alueen rakentumisen alkuvaiheessa. Ulkopintoja voitaisiin hyödyntää energiantuotantoon rakennushistorialliset arvot huomioiden.
Toteutus edellyttää yhteistyötä ja ennakointia
Alueellisen energiaratkaisun toteuttaminen vaatii kiinteistönomistajien yhteistä tahtotilaa sekä toimivia käytäntöjä vuoropuheluun eri ratkaisuntarjoajien kanssa. Useille vuosille jakautuva rakentaminen korostaa ennakoinnin ja kustannusten hallinnan merkitystä.
Järjestelmäinvestoinnit on usein kustannustehokkainta toteuttaa suurina kokonaisuuksina, ja alkuvaiheen valinnat ohjaavat myöhempää kehitystä. Siksi on tärkeää sopia mm. vaiheittaisesta toteutuksesta, kustannusten jyvittämisestä ja järjestelmän laajenemisen edellytyksistä riittävän varhain, sekä varmistaa järjestelmän rahoitettavuus.
Toteutustapoja on monia omista investoinneista energiapalveluihin, joten alusta asti on tärkeää käydä keskustelua eri osapuolten tavoitteista.
Kuva: Vantaan kaupunki
